Moi...

En oo jaksanu kirjoittaa koska olen rypenyt tressissä ja itsesäälissä ja ajatukset on pyöriny jossain varjojen rajamailla ja jotenki tuntuu et jos ei ole mitään positiivista sanottavaa on parempi olla hiljaa. Olen käynyt läpi itsepohdiskelua ja tullut siihen tulokseen ettei tämä kotona vollottaminen auta yhtään mihinkään. Tuskinpa nyt kuitenkaan saan itseäni kerralla *parannettua* muttta yritys on kova.

Kuten olen varmaan ennenkin todennut säälin saa ilmaiseksi mutta kateus pitää ansaita ja koska tuskinpa voin itselleni olla katelliinen niin olkoon se nyt sitten tässä tapauksessa itsesäälin saa ilmaiseksi mutta kunnioitus ja rakkaus täytyy ansaita. Tajusin eilen että mailman ihanin miehini ei todellakaan ansaitse sitä, että minä makaan sängyssä kiukutellen ja itken joka asiasta ihan vain siksi, että olen niin *aa*anan vihainen itselleni. En minäkään jaksaisi kuunnella ja koittaaa ymmärtää jos hän käytäytyisi niin kuin minä. Luulen, että tämä tilanne ottaa häntä pattiin enempi kuin minua vaikkei hän sitä näytäkkään.

Voin siis joko jatkaa itkemistä ja muuttua entistäkin masentuneemmaksi tai hyväksyä tilanteen ja koittaa muutta sitä parhaani mukaan. Voin jatkaa muiden kadehtimista tai alkaa ansaita muiden kateuden. Voin jatkaa asenteella *en onnistu ikinä, minulle ei tapahdu ikinä mitään hyvää ja olen ikuinen luuseri* tai iloita niistä pienistä hyvistä asioista, joita tapahtuu.

Päätänkin nyt, että juhlin jokaista rasvagrammaa joka minusta lähtee ja on jo lähtenyt. Iloitsen siitä, että saan herätä joka aamu minulle rakkaiman otuksen vierestä ja siitä että tämä otus jaksaa naurattaa minua silloinkin kun olen mailman vittumaisin itsesääliä. Kiitän siitä, että saan olla perusterve ja minulla on vain pieniä vastoinkäymisiä arjessa. Minulla on jalat, kädet ja pää ja torso joka yhdistää niitä, minulla on minulle paras mahdollinen kumpani jonka kanssa minulla on suhteellisen kiva asunto, minulla on ihania ystäviä jotka jaksavat kuunnella valitustani silloinkin kun en sitä ansaitsisi(plus, että ne on vielä tosi hyvän näköisiäkin ;P), minulla on ihana perhe jonka tiedän olevan olemassa minua varten vaikka olisin kuinka ärsyttävä, minut on kasvatettu hyvin ja tiedän mikä on oikein ja mikä on väärin. Olen ollut hyvin etuoikeutettu koko elämäni ja silti ja ehkä myös siksi jaksan kitistä pikku asioista. Tähän haluan nyt tehdä muutoksen, yritän tästä eteen päin korvata joka päivä yhden negatiivisen ajatuksen kahdella positiivisella ja hymyillä tunnin pidempään silläkin uhalla, että kaupan tätit luulisivat minua mielenterveyskuntoutujaksi. Kiitos ja anteeksi!

Viikonloppu Tallinnassa

Siinäpä otsikossa oikeen syy miksi olen ollut hiljainen viime ajat.. Lähdettiin viikko sitten reissailemaan hieman, ensin Vaasaan vanhemmilleni josta matka jatkui tallinnaan ja sieltä takas vaasaan josta vihdoin maanantaina kotiuduimme. Eilen sitten olikin elämäni pahin mikreeni ikinä! ei siitä sen enempää mutta siis raskas reissu oli ja palautuminen siitä vaati paripäivää..

Reissussa oli hankala syödä juuri oikein pitkien päivien, autossa istumisen ja jääkaapin puuttumisen takia mutta parhaani yritin ja tässäpä hieman ruokakuvia :

Vielä vuosi sitten en olisi uskonut syöväni satamaterminaalissa kylmää puuroa ja raejuustoa...

Aamupala puffetti joka toimi minulla päivällisenä, salaattia,raejuustoa,tonnikalaa, kinkkua ja leipä

Thai wokki kanalla ja sienillä

Kaupan salaatti raejuustolla ja kalkkunalla

Eilinen *lasagne*, itse tehdyllä tomaattikastikkeella ja parilla täysjyvälasagne levyllä.

Ruokailut menivät suht hyvin muutamaa herkkupalaa lukuun ottamatta..Siihen nähden, että olen aina ollut innoissaan Tallinnan herkku kakuista olin kyllä todella kiltisti! En syönyt kakkuja eikä liioin käyty kyllä kahvillakaan. Tässä vielä jotain hotellin ikkuna näkymää:

Kuin yö...

ja päivä..

Viime viikon reenit emni mainiosti ja kävin jopa juoksemassa! Yllättävän hyvin kulki juoksukin tauon jälkeen :) Perjantaina käytiin siskon kanssa Lady linellä ja täytyy sanoa, ettei ollut meikän sali ollenkaan! Hirveesti mystisiä vekottimia joissa juuri missään ei ollut tarpeeksi painoja.. Jopa käsipainoissa loppu kilot kesken mikä on jo melkeen ihme kun minun käsilihaksista on kyse! Ilmeisesti enempi kuntoutujille sopiva sali.. No laitetaanpa muutama kotisalin reeni kuva loppuun päivän piristeeksi :D

Hyvää joulua kaikille, toivoopi tonttu  torvinen! :D

vaihtelua vihreälle...

Sallituihin herkkuihin kuuluu tee. Vihreä tee alkaa aina välillä kyllästyttämään vaikka olisikin paras vaihtoehto. Eilen löysinkin varsinaisia herkkuja kaupasta! Muumi fanina ttämä oli todella mukava löytö ja sanottakoon, että myös todella maukas :) Mieleen kun on yllätävän helppo vaikuttaa niin eiköhän muumimamman voimajuomalla saada oikein huikeita tuloksia aikaan :D

ihana sisältä ja ulkoa :)

namnam :)

Eilisen jalka päivän pelleilyä :D

bannaania :)

hyvää ja terveellistä..

Jaksoin vaihteeksi kokata jotain muutakin kuin kanaa ja pakaste vihanneksia. Terveellinen ruoka voi todellakin olla hyvää mutta valitettavasti mitään todellista herkkua ei taijota viidessä minuutissa. Olen TODELLA laiska kokki, osaan kyllä laittaa ruokaa mutta mielummin käytän siihen mahdollisimman vähän aikaa. Juurikin ajan takia syön useimmiten salaattia kanalla tai pakastekasviksia kanalla pääruaksi. Tämä terveys ruoka valmistuu parissa minuutissa eikä maistu pahalle. Eihän 10-50min ole kovinkaan pitkä aika mutta jostain syystä se tuntuu siltä hellan vieressä :O No tänään laitoin kuitenkin herkullista höyrystettyä lohta, valmistus vaiheeseen meni ehkä 5min, ohjeen mukaan kypsyminen veisi 8-10min mutta itse unohdin sen kattilaan 20min eikä mielestäni ollut yhtään ylikypsää :) Tässäpä ohje, otin sen muistaakseni uusimmasta yhteishyvästä:

2 annosta.

300g lohta

1 iso porkkana
1/2 iso sipuli
2 valkosipulin kynttä
2 rkl öljyä
2rkl sitruunan mehua

suolaa
pippuria
sitruunapippuria

Lohi leikataan kahteen osaan, laitetaan molemmat omalle leivinpaperiarkille ja maustetaan. Kasvikset, öljy ja sitruunamehu sekoitetaan keskenään ja jaetaan kalojen päälle. Rutistetaan nyyteiksi ja laitetaan höyrystys kattilaan veden kiehuessa.

Itse laitoin liikaa sipulia ja liian vähän suolaa mutta muuten kala oli erinomaista :P Kaveriksi sitten tuoresalaattia ja pala ruisleipää, NAMS!

Viikonloppuna kokeilin juuressipsejä tämän ohjeen mukaan: KLIKS

Aluksi ne maistuivat hieman oudoilta ja liian makeilta kunnes tajusin, että kaikki laittamani mausteet olivat varisseet astian pohjalle. Kun sitten dippailin sieltä mausteita mukaan niin hups, koukkuun jäin! Ajattelin, että voisin kokeilla jos ennen uuniin laittamista tekis öljy-mauste seoksen, jossa läjän juureksia uittais, että saisko tällä tavoin mausteet jäämään sipseihin :)

siinä valmistuu sipsit..

Enkeleitä ja demoneita

Luulisi, että mitä kauemmin tätä painon pudotusta on jatkanu ni sitä helpommaksi se muuttuisi, että puolessa vuodessa se olisi jo edes jotenkin tapa. Mutta ei, edelleen joudun joka päivä päättämään, että pysyn ruokavaliossa. Joka aamu tavoite on kirkkaana mielessä, toisina päivinä se pysyy iltaan asti yhtä kirkkaana ja toisina se himmenee iltaan mennes kun pikku pirut hyppivät olkapäällä kuiskimassa *vaahtokarkkiaa* tai jotain muuta yhtä mukavaa. Ei oo siis vieläkään helppoa enkä aijo kellekkään ikinä väittää, että painon pudotus olis muka helppoa! Se on täyttä työtä, tiukka päätös ja siinä pysymistä koko loppuelämän.

No nyt ollaan kuitenkin tultu siihen pisteeseen, että eka 10kg alittui ja vielä extra 200g.lla :) Normaalipainoon on noin 7kg ja painoon johon olisin jo ihan tyytyväinen on toiset 10kg. En kuitenkaan aijo siihen tyytyä, mutta tuntuu silti hienolle :D Sanottakoon kuitenkin, että nyt se työ vasta alkaa. Alle 80kg en ole ollut reiluun vuoteen mutta normaalipainoinen saatika alle 70 kg en ole ollut sitten yo-juhlien eli n. 5-6 vuoteen. Luultavasti tämä on se vaikein vaihe koska lukuisista yrityksistä huolimatta paino jumahti aina joko 78kg 76kg tai 72kg ja hetken räpiköinnin jälkeen se alkoi siitä aina tasaisesti nousta :/ Odotan siis innolla noiden kirottujen lukujen rikkomista :) Jos pudotus sujuu yhtä tasaisena kuin tähän asti voisi olla, että jopa kaksikin noista luvuista olisi vuoden loppuun menessä rikottu :)

Onneksi jotain muutosta sentään on huomattavissa myös ajatusmailmassa. Enää ei tee mieli roskaruokaa, happurilais ja pitsapaikat eivät yksinkertaisesti enää huuda syömään. Jos olen kaupungilla ja nälkä yllättää niin joko etsin salaatti paikan tai haen jotain terveellistä välipalaa kaupasta. Kylmien ilmojen ansiosta en himoitse jäätelöäkään, joten suurin taisteluni on siis karkkien kanssa. Suurimpaan makean nälkään join aluksi aika paljon light limsoja mutta nyt olen alkanut vieroittaa itseäni niistäkin, koska pelkään niiden hampaita pilaavaa vaikutusta :/ Ja kun pääsääntöisesti syö oikein niin voi silloin tällöin antaa itselle luvan herkutella :)