Viikkokatsaus...

Hei te kaikki höpönassut siellä ruudun ääreessä. Minä olen Heidi ********* ja tämä on läskinlotinanviikkokatsaus. Tervetuloa!

Viettelin siis viime viikon tuolla jumalan selän takana Levi nimisessä tuppukylässä. Tarkoitushan oli syödä terveellisesti, rentoutua ja urheilla armottomasti. Hieno suunnitelma, eikö? No mutta koitappa itse toteuttaa se :D Herkkuja ja alkoholia nokan edessä 24/7, ulkona pakasta ja pimeää ja sisällä mitä parhainta juttu seuraa.

Viikko ei siis mennyt ihan putkeen, tarkoitukseni oli hiihtää 100km, tässä päästiin puolenvälin tuntumaan, osittain pakkasen osittain laiskuuden takia. Ruokailut menivät paremmin kuin odotin, mutta torstaina ammupäivän ruokailujen kustua täydellisesti tuli illalla sitten vedettyä överi. Alkoholista pysyin erossa LÄHES kokonaan.

Torstai, voi sitä hienoa päivää. Toivoa täynnä herätyäni ja nautittua perinteisen aamupalani lähdin pienien takeltelujen jälkeen suksimaan v*****n, no en sentään vaan ihan vaan levinympäryslenkille. No olin laskenut, että aamupala riittää kyllä parintunnin ja n.25km lenkille mainiosti. NO EI RIITTÄNYT! Kuten sanoin lähtö viivästyi ja ladulle päästyäni aamupalasta oli jo noin 2h. Mainiot kartanlukutaidot omaavana katselin, että oikea levinympäryslenkki menee jumalattomien mäkien kautta ja huijasin siis isännän kiertämään kansani pitemmän kautta tasaista maastoa. Ketä nyt kiinnostaa ensin tampata jumalaton mäki kielivyön alla ylös ja sitten laskea silmät vuotaen, hiet ja kuolat poskilla hirveitä mäkiä alas?

No kuuden kilometrin kohdalla tunsin kuinka mono alkoi hiertää(ei ole ikinä ennen hiertäny),kymmenen kilometrin kohdalla pysähdyimme ja vilasin kantapäätä et kyllähän siel vesikellukka näyttää olevan mut jos se ei puhkee ni enköhän pysty hiihtämään loppuun. Yhdentoista kilometrin kohdalla oli isomäki ja puolessa välin sitä potkaistuani vähän huti, tunsin kuinka rakkoräjähti. KIVAkiva! Lopun 14km meninkin sitten suurimmaksi osaksi pukkimalla. No kahdenkymmenen kilometrin kohdalla tunsin kuinka energiavarastot alkoivat loppua ja kädet muuttuivat makarooniksi. Viimeiset viisi kilometriä oli tosi pitkät siis,trallallaaa.. Vuorotellen inisin ja sitten raivostuin ja pukin raivon voimalla kunnes taas aloin inistä..Keksimpä siinä epätoivoissani itselle kannustus laulunkin. *Hyvähyvä heidi, heidi hiihtää vaan, pää huutaa,silmät vuotaa,räkää poskellaa*(titinallen tahtiin). No tiesin, ettei sieltä muuten pääse pois kuin hiihtämällä joten koitin tehdä sen mahdollisimman nopeasti, joka kuitenkin taisi olla liian hitaasti kun taisin päästä paleltumaan. Tässä nyt on pari päivää sit pitäny lämpöjä päällä kroppa joten on ollut pakko ottaa rauhassa.

No kuten sanoin lenkki ei ollut ihan kahden tunnin aamupuuron jälkeinen huitaisu joten maaliin päästyä olin todella väsynyt ja meninkin levikylpylään(joka on ollut paras aikuiskylpylä tähän asti) SYÖMÄTTÄ! Nukahdinpa sitten kuuma-altaaseen mikä ei varmasti auttanut jo orastavaan nestehukkaan..Pari tuntia altaassa torkuttuani olin jo niin nälkäinen, että menimme lähimpään ruokapaikkaa. *ISOT SALAATIT* luki kyltissä, joten näin silmissä leipoma-astiallisen salaattia. Lautasen saapuessa nokkani alle, oli sen koko hienoinen pettymys. Salaatti oli tosi hyvä mutta sitä oli niin vähän, että jaksoin sen voimalla juuri ja juuri mökin jääkaapille asti jossa järkeni sumeni.

Tarinan opetus: PANOSTAKAA SUUNNITELUUN!

-h-

ps. ulkomaalaiset naiset peseytyivät kylpylässä vaatteet päällä,yök!